Tyttäreni halusi itselleen muodikkaan pitsihupparin, mutta kirkkaanpunaisen. Tätä väriä ei tahtonut oikeanlaisena kaupasta löytyä, niinpä äippä sen ompeli. Taisi mennä vähän reilu tunti, kun leikkasin ja ompelin tämän. Täytyi oikein ompelukoneella tehdä, kun saumurissa on vain mustat tai valkoiset langat. Saumurilla tuo olisi ollut tosi helppo tehdä.

Muuten kotiäidin kevät sujuu kuin siivillä. Joka päivästä nautin ja ihanaa, kun kevät on tulossa. Viime viikolla olin työkavereitten kanssa teatterissa ja syömässä. Kiva oli työkamuja nähdä! Mutta niin hyvin viihdyn kotona, että jos en ajattelin elämää pidemmälle, jäisin varmaan kotiin kokonaan.

Nyt lähden tekemään vähän kotijumppaa - niin se sopii kotiäidille hyvin:)

tämän kuvan törkkäsin kokeeksi tänne, kun tarvitsi pieni koe tehdä. No tossa on mieheni Lanzaroten rantakivillä auringonlaskussa.

Onpa kotiäidin elämä ollut niin ihanaa, että en ole ehtinyt kirjoitella tänne. Kevät on kuitenkin alkanut traditionaalisesti kevätsiivousta jo aloittaen. Kun aurinko alkaa paistella, niin jotenkin tuo siivousvimma iskee. En tiedä, iskeekö tämä kaikkiin jossain vaiheessa kevättä, mutta minä olen jo muutaman kaapin siivonnut. Eilen ostin kaikenlaista siivouskamaa - on niin paljon mukavampaa siivota, kun on oikeat välineet.

Muutenkin kotihommat kiinnostavat, eritoten leipomukset. Erilaiset kakut ovat listalla ykkösenä. Mutakakku oli hyvää, vaikka paistoinkin sitä liian kauan. Porkkanakakkua on jo kokeiltu. Ensi viikolla sitten leivon pullaa pitkästä aikaa.

Ihanaa olla kotona ja nauttia arjen askareista. Näistä asioista ei voi, eikä  ehdi töissä ollessa nauttia.

Ihanaa olla vielä yövaatteissa ja villasukissa, ilman mitään kiirettä.

Pikkupoikani kanssa on vietetty rauhallista aamupäivää ihan kotosalla. Poika tosin on jo vaipanvaihdon yhteydessä puettu päivävaatteisiin, mutta äippä siis tallustelee villasukissaan. Nukuttiin puoli kymmeneen ja kun herättiin, kaikki muut olivat jo lähteneet töihin tai kouluun. Vain siis me ja kissat - ihanan rauhallista.

Näitä tekstejä sitten joskus reilun vuoden päästä, kun taidan jo ahertaa töissä, mutta nyt nautin tästä elämästä.

Poika kovasti leikkii autoilla tuossa vieressä. Kohta lähdetään pienelle vaunulenkille, jolloin poitsu saa päivänokosensa ja äiti päivittäisen liikunta-annoksensa. Sitten koululaiset jo tulevatkin kotiin ja ruoka on hyvä olla odottamassa. Sekin on pientä elämän luksusta, kun äiti on kotona ja laittaa ruokaa näille nälkäisille koululaisille.

Luksusta tässäkin kuvassa